Jos tietokone on kytketty paikallisverkkoon, se voidaan ehkä käynnistää verkosta toisella koneella olevista tiedostoista TFTP:tä käyttäen. Jos asennusjärjestelmä käynnistetään toiselta koneelta, on käynnistystiedostot tallennettava toisella koneella tiettyihin paikkoihin, ja sen asetukset tehtävä siten, että asennettavan koneen käynnistämistä tuetaan.
On asennettava TFTP-palvelin, ja useille koneille tarvitaan DHCP-palvelin tai BOOTP-palvelin.
BOOTP on IP-protokolla, joka kertoo tietokoneelle sen IP-osoitteen ja verkosta löytyvän käynnistysotoksen sijainnin. DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) on joustavampi alaspäin yhteensopiva BOOTP:n laajennus. Joissakin järjestelmissä verkkoasetukset voidaan tehdä vain DHCP:llä.
Trivial File Transfer Protocol (TFTP) siirtää käynnistyslevyn otoksen asiakaskoneelle. Periaatteessa voidaan käyttää mitä tahansa nämä protokollat toteuttavaa palvelinta millä tahansa laitealustalla. Tämän luvun esimerkeissä näytetään käyttöjärjestelmissä SunOS 4.x, SunOS 5.x (eli Solaris) ja GNU/Linux käytettävät komennot.
Eräs vapaa DHCP-palvelinohjelmisto on ISC dhcpd. Debian GNU/kFreeBSDille suositellaan pakettia isc-dhcp-server
. Tässä on esimerkki sen asetustiedostosta (katso /etc/dhcp/dhcpd.conf
):
option domain-name "example.com"; option domain-name-servers ns1.example.com; option subnet-mask 255.255.255.0; default-lease-time 600; max-lease-time 7200; server-name "servername"; subnet 192.168.1.0 netmask 255.255.255.0 { range 192.168.1.200 192.168.1.253; option routers 192.168.1.1; } host clientname { filename "/tftpboot.img"; server-name "servername"; next-server servername; hardware ethernet 01:23:45:67:89:AB; fixed-address 192.168.1.90; }
Tässä esimerkissa on yksi palvelin, servername
, joka tekee kaikki DHCP-palvelimen, TFTP-palvelimen ja verkon yhdyskäytävän työt. Asetuksen domain-name arvoa joudut lähes varmasti muuttamaan, samoin kuin palvelimen nimen ja asiakaskoneen MAC-osoitteen. Asetuksen filename
on oltava TFTP:llä noudettavan tiedoston nimi.
Kun dhcpd:n asetustiedosto on muokattu, käynnistetään se uudestaan komennolla /etc/init.d/isc-dhcp-server restart
.
GNU/Linuxille on saatavilla kaksi BOOTP-palvelinta. Ensimmäinen on CMU bootpd. Toinen on itse asiassa DHCP-palvelin: ISC dhcpd. Debian GNU/kFreeBSDissa ne sisältyvät paketteihin bootp
ja isc-dhcp-server
.
Käytettäessä CMU bootpd:tä, on ensin poistettava kommenttimerkki asiaankuuluvalta riviltä (tai lisättävä rivi) tiedostossa /etc/inetd.conf
. Debian GNU/kFreeBSDissa tämä voidaan tehdä komennoilla update-inetd --enable bootps
ja sitten /etc/init.d/inetd reload
. Siltä varalta ettei käytettävässä BOOTP-palvelimessa ole Debiania, rivin pitäisi näyttää tällaiselta:
bootps dgram udp wait root /usr/sbin/bootpd bootpd -i -t 120
Nyt on tehtävä tiedosto /etc/bootptab
. Tiedostossa on sama tuttu ja kryptinen muoto kuin vanhassa kunnon BSD:n tiedostoissa printcap
, termcap
, ja disktab
. Katso tiedoston bootptab
man-sivulta lisätietoja. CMU bootpd:tä varten on tiedettävä asiakaskoneen Ethernetosoite (MAC). Tässä on esimerkki tiedostosta /etc/bootptab
:
client:\ hd=/tftpboot:\ bf=tftpboot.img:\ ip=192.168.1.90:\ sm=255.255.255.0:\ sa=192.168.1.1:\ ha=0123456789AB:
On muutettava ainakin riviä ”ha”, joka määrittää asiakaskoneen MAC-osoitteen. Rivi ”bf” määrittää tiedoston, joka asiakaskoneen on noudettava TFTP:llä; katso tarkempaa tietoa kohdasta Kohta 4.5.4, ”Siirretään TFTP-otokset paikalleen”.
Tähän verrattuna BOOTP:n asetusten tekeminen ISC dhcpd:llä on todella helppoa, koska se käsittelee BOOTP-asiakkaat DHCP-asiakkaiden erikoistapauksena. Joissakin suoritinperheissä on käytettävä monimutkaisia asetuksia asiakkaiden käynnistämiseen BOOTP:llä. Jos koneesi on joku niistä, lue Kohta 4.5.1, ”DHCP-palvelimen asetukset”. Muussa tapauksessa luultavasti riittää direktiivin allow bootp
lisääminen asiakaskoneen aliverkon asetusten lohkoon tiedostossa /etc/dhcp/dhcpd.conf
ja dhcpd:n käynnistäminen uudelleen komennolla /etc/init.d/isc-dhcp-server restart
.
Valmisteltaessa TFTP-palvelimen käyttöönottoa tulisi ensin tarkistaa komennon tftpd olevan käytettävissä.
Palvelua tftpd-hpa
voidaan käyttää kahdella tavalla. Järjestelmän taustaprosessi inetd
voi käynnistää sen tarvittaessa tai se voidaan käynnistää omana taustaprosessinaan. Käyttötapa valitaan pakettia asennettaessa ja sitä voidaan vaihtaan tekemällä paketin asetukset uudestaan.
![]() |
Huomaa |
---|---|
Perinteisesti TFTP-palvelimet ovat jakaneet hakemiston |
Kaikissa komennon in.tftpd vaihtoehdoissa Debianissa on vakiona asetus lokin kirjoittamisesta järjestelmälokiin. Jotkin niistä tukevat tarkenninta -v
jolla lokiin kirjoitetaan yksityiskohtaisempaa tietoa. Näiden lokitietojen lukemista suositellaan mikäli käynnistyksessä on pulmia, lokitiedoilla pääsee hyvään alkuun virheiden syytä etsittäessä.
Seuraavaksi on tarvittava TFTP-käynnistysotos (kohdasta Kohta 4.2.1, ”Where to Find Installation Files”) tallennettava tftpd:n käynnistysotosten hakemistoon. Tuosta tiedostosta on ehkä tehtävä linkki tiedostoon jota tftpd käyttää tietyn asiakkaan käynnistämiseen. Harmittavasti tiedoston nimen määrää TFTP-asiakas, eikä nimeämiskäytännölle ole kunnollisia standardeja.